Kilometrin kasvaa

Onpa ihana huomata kuinka kunto kasvaa. Huhtikuun pyöräilykilometrit on päälle 100 kilsaa. Se on parikymmentä kilsaa enemmän kuin vuosi sitten ja todella paljon enemmän kuin 2 vuotta sitten. Tällä tahdilla on mahdollista päästä siihen vanhaan, jossa kesän pyöräilykilometrit olivat noin 1000.

Viimeiset kaksi, melkein kolme vuottahan on mennyt erilaisista toimenpiteistä, koepalojen otoista ja leikkauksista toiseen. Aina kun edellisestä ennätti toipua oli seuraava edessä. Kunto ehti siinä ajassa rapistua todella pahasti. Viime kesä oli ensimmäinen kesä kun pääsin jo vähän kuntoilemaan, mutta siinä vaiheessa olin niin rapakunnossa, että ihan hirvitti. Ja minä selvisin syöpähoidoista lopulta todella pienellä, en joutunut sytostaattihoitoihin tai sädehoitoihin. Voin vaan kuvitella kuinka loppu ihminen on niiden jälkeen.

Viime kesän ensimmäinen pyöräilymatka oli todella rankka. Kahden kilometrin kohdalla ajattelin, että on pakko luovuttaa. Tänä keväänä olikin sitten jo ihan eri fiilis. Olisin voinut jo ensimmäisellä reissulla polkea paljon pidempään kuin mitä poljin. Onneksi älysin ottaa rauhallisesti, oli nimittäin takapuoli todella kipeä jälkikäteen.